Aikainen pelaaja birdien saa

Miikka Karikoski ja Peuramaan lumihuippuiset kukkulat
Miikka Karikoski ja Peuramaan lumihuippuiset kukkulat

Eipä juuri sellaista arkiaamua kesäaikaan ole, ettei Miikka Karikoski olisi Peuramaalla pelaamassa.
Enpä juuri sellaista senioritapahtumaa muista, jossa Miikka ei olisi ollut aktiivisesti mukana. Sen vuoksi tämäkin haastattelu saatiin sovituksi vasta, kun griinit ovat kiinni ja lumitykit vallanneet leikkureiden roolin.

Olet ahkeran pelaajan maineessa, mistähän tuo maine on peräisin?
- Kierroksia kertyy kesän mittaan aika tavalla, 13 viime vuoden (2006-18) keskiarvo on yli 200 kierrosta kaudessa ja ne ovat valtaosin kotikentällä saatuja. Muutama kierros ulkomailla ja jokunen seuraottelu muilla kotimaan kentillä ovat sormin laskettavissa. Eniten tuli kierrettyä vuonna 2014, jolloin sain mittariin 238 korttia.
- Entisenä talouspäällikkönä olen tottunut pelaamaan myös numeroiden kanssa ja kirjaamaan niitä. Siitä alkaen, kun lajiin innostuin vuonna 2002, niin olen tallentanut kaikki kierrokseni, ja ellei mitään odottamatonta satu, niin ensi kesänä tarjoan kahvit 3000. kierrokseni jälkeen. Montako vielä puuttuu, se jääköön sanomatta.

Kesäisin et juuri muihin harrastuksiin ehdi, mutta entäs talvisin?
– Kyllä sukset jo porstuassa odottavat innolla ulospääsyä eli hiihto on sitten vuorossa, kun hankea saadaan. Tennistäkin nuorempana harrastin, mutta se on nyt jäänyt. Kerran viikossa kokoonnumme golfkavereiden kesken keilaamaan ja vaihtamaan kuulumiset. Avopuolisoni Riitta on myös innokas hiihtäjä ja golfari, mutta kierrosmäärät ovat maltillisemmat kuin itselläni.

Peuramaa on ollut viime aikoina tapetilla myös markkinaehtoiseen toimintamalliin pyrkivänä kenttänä. Et ole tullut tunnetuksi sen mallin järin innokkaana kannattajana, pikemmin päinvastoin, olet aktiivisesti ollut kannattamassa ja säilyttämässä Peuramaalla vastikemaksuihin perustuvaa kivijalkaa.
- Minusta kiinteät vastikemaksut takaavat turvatun taloudellisen tilanteen ja vakaan kassavirran kehittää kenttää pitkällä tähtäimellä. Toisaalta pelaajille tarpeettomista osakkeista luopumiseen pitäisi ottaa hallittu menetelmä käyttöön, jolloin ne eivät jäisi perikuntien painolastiksi eivätkä puliveivareiden pelinappuloiksi.

Miksi Peuramaan aikoinaan valitsit?
- Kun valintapäätöksen tein, Peuramaalla oli Vanha Peura ja par 3 -kenttä jo valmiina ja uusi Porkkala työn alla, joten siinä oli näkyvissä tekemisen meininki. Peuramaan maine ei tosin silloin ollut kovin korkealla, mutta uuden kentän myötä ja vanhemman kentän tason kohennuttua on Peuramaan hinta/laatu -suhde erinomainen. Totta kai myös lyhyt ”työmatka” on etu, varsinkin kun sen kulkee päivittäin.

Matti Santanen