Kesäpäivät Karjalan kunnailla

Pelatkaamme, puttailkaamme
tehkäämme parahin päivä.
Ei täällä halolla lyyä
kirvehellä kalkutella!
Täällä lyyähän ilolla
viuhdotaan viheriöllä,
Kontioniemen kankahilla
metsän kuninkaan kujilla.

Näin alkavalla juhlavalla loitsulla kansanmuusikko Liisa Matveinen lähetti pelaajat kentälle.

Aika monelle kenttä oli uusi ja varsin mukava kokemus. Karjalaiseen vaaramaisemaan Kosti Kurosen suunnittelema kenttä istuu ja toimii hyvin, ja oli myös mainiossa kisakunnossa.  Rinteitähän siellä riitti, vallankin takaysillä, mutta se ei tullut koulumaantietoa muistellen yllätyksenä. Vesi ei liioin peli-iloa pilannut, sillä kentällä ei ole ainoatakaan vesiestettä, paitsi puiden välistä välkkyvä Höytiäinen, joka pysähdytti monesti ihailemaan karjalaista suvimaisemaa.

Kisan kulkua
Kesäpäivät Joensuussa vetivät puoleensa toistasataa osallistujaa, joista suuri osa tuli paikalle pitkienkin matkojen päästä, kukaan heistä tuskin kotoa suoraan, sillä Karelia Golfin kesäpäivät sopivat hyvin itäisen Suomen turistikierroksen välietapiksi.
Pelimuotona oli amerikkalainen greensome, joka on aika harvoin pelattu parikisa. Peli etenee niin, että molemmat avaavat ja seuraavan lyönnin pelaajat lyövät toistensa palloa. Kolmas lyönti lähtee ns. paremmalla pallolla ja sitä huiskitaan vuorotellen kuppiin saakka. Teoria on helppo, ja hukattujen pallojen, lyöntimäärien ja -vuorojen alkuhämmennyksestä selvittyämme peli eteni oletettua rivakammin.

Olimme kisapariksemme saaneet Pekka ja Teija Kortelaisen, paikallisia molemmat.
Hyvin ovat heillä edelleen pullat uunissa. Molemmat entisiä leipomoalan yrittäjiä ja niiltä ajoilta lieneekin perua Teijan varhaiset aamutoimet, - hän käy joka aamu uimassa Joensuun halki virtaavassa Pielisjoessa. Pekka keittelee kahvit sillä aikaa. Golfin lisäksi Teija harrastaa painonnostoa, eikä mitenkään vaatimattomin tuloksin. Rovaniemellä kesäkuussa pidetyistä kisoista hän poistui Euroopan mestarina sarjassa N 65 ja paino alle 71 kiloa, yhteistuloksella 92 kg. Työnnössä Teija yritti rikkoa myös maailmanennätystä, mutta nyt se jäi vaivaisen parin kilon päähän ja odottamaan nurkan taakse.
Niin toisistaan etäisiltä lajeilta kuin golf ja painonnosto tuntuvatkin, niin kymmeniä metrejä lisää pituutta sai Teija avauksiinsa aloitettuaan voimailulajin, muistelee Pekka.

Kesäpäivien perinteen mukaan pokaaleilla ei palkittu, vaan voittajat saivat lahjakassit, joiden sisältö koostui paikallisilta yrittäjiltä saaduista tuotteista.
Petri ja Tuija Teivo tulivat Nurmijärveltä ja voittivat kisan 69 nettolyönnin tuloksella.
Kaikkien tulokset on julkaistu Karelia Golfin kilpailukalenterissa, mutta koska siellä ei ole mainittu erikoiskilpailuissa menestyneitä, niin tehdään se tässä nyt:
Pisin avaus
- miehet, Eelis Hyvärinen, KarG
- naiset, Tiina Kirmanen, VG

Lipun lähimmäinen
- miehet, Eero Mönkkönen, KarG
- naiset, Siru Vartiainen, KarG

Kuten viime viikon isäntämme Himos, niin Kontiolahtikin on vilkas talviurheilukeskus ja varsinkin ampumahiihdosta tuttu. Hiihtoa emme nyt päässeet kokeilemaan, mutta sitä vastoin ampumista äänettömällä ekoaseella kylläkin ja aidon oloiseen kisatauluun. Siinä lajissa ei tällä kertaa kisailtu, eikä sakkokierroksia saatu.

Lohikeiton täyteisin vatsoin juhlakansa jäi muistelemaan yhtä kesän mieleenpainuvimmista tapahtumista ja kaikille jaetun Karelia Golfin juhlakirjan parissa sinne on helppo palata uudestaan.

Kun ympäri käydään, niin yhteen tullaan
Kesäpäiviä edeltävänä iltana kävelimme Liisan kanssa hotellia kohden ja ohitimme Joensuun torilla istuvan pariskunnan, jonka kanssa nopeasti vaihdoimme silmäykset ja jatkoimme matkaa. Kun olimme päässeet puheenkantaman ulottumattomiin, niin tuumimme, että nuo ohittamamme henkilöt olivat aivan seniorigolfarien näköisiä. Pysähdyimme, Liisa kääntyi ympäri ja palasi juttelemaan pariskunnan kanssa. Iloinen nauru kaikui kohta torilla, sillä pariskunta oli tosiaan Kareliaan tulossa ja puhellut keskenään meistä ihan samoin sanoin. Vielä kun tovin juttelimme, niin paljastui, että meillä on myös yhteisiä golf- ja naapuruustuttavia.

Karelia Golfin puuhakas seniorivetäjä Leena Westman kysyi minulta, että mistä päin olen kotoisin. Sen kuultuaan hänelle varmistui, että minä ja hänen miehensä olimme koulukavereita 60-luvulla. Sen koommin emme ole tavanneet, mutta nyt kun 55 vuoden elämänkokemukset ruokaillessa vaihdettiin, niin meinasi lohikeitto ehtiä jäähtymään.

Kalevi ja Virva Kaukua Tuusulasta olivat pakkaamassa viereistä autoaan, kun pääsimme puheväleihin. Kenttää ja karjalaista vieraanvaraisuutta tovin kiiteltyämme, totesimme olevamme samoilla asioilla liikkeellä.  Osana Itä-Suomen kierrosta päädyimme nyt yhdessä Kontiolahdelle, viime keväänä olimme samalla golfmatkalla Tunisiassa ja taas ensi syksynä tapaamme samoissa puuhissa  Belekissä.

Varsinkin seniorit arvostavat golfin sosiaalisuutta, kesäpäivillä siltä ei voi välttyä.
 

Matti Santanen