Kymmenkunta vuotta olemme käyneet Hill Side Golfia vastaan ns. Hopeisen Peuran metsästyskisaa. Kisa on kaksipäiväinen, henkilökohtainen ja useimmiten Viron maaperällä käyty.

Ruuhikoskella on muutama vuosi aktivoitu pelaajia reikäpelicupiin. Pelimuoto on saanut kiitosta, mutta myös moitteita ekakierroksilla pudonneiden taholta.
Tänä vuonna kokeilimme reikäpeliä liigamuotoisena. Kisaan ilmoittautuneet jaettiin tasoitusjärjestyksessä valio-, ykkös- ja kakkosdivariin 8-pelaajan lohkoina. Pelikaaviot tehtiin jokainen jokaista vastaan mallilla ja laitettiin infotaululla pelaajien puhelintietoineen tiedoksi kesäkuun alussa, eli kaikille tuli 7-peliä.

Vihti Golfissa ovat seniorit jo parin kauden ajan kokoontuneet kerran kuussa maanantaiaamuisin klo 8 -10 ns. Aamuysi-tapahtuman merkeissä. Golfia on tietenkin pelattu. Pelimuodot ovat vaihdelleet, useimmiten kuitenkin ne ovat olleet pari- tai joukkuekisoja. Nimensä mukaan kierretään vain yhdeksän reikää, startataan yhteislähtönä ja takaysillä. Takaysillä ei aamuvarhaisella ole vielä muita pelaajia, joten yhteislähtö ei tuki kenttää muilta pelaajilta. Yhteislähdön kiistaton etuhan on sen sosiaalisuus, kaikki osallistujat ovat yhtä aikaa klubilla, niin lähdössä kuin maalissakin.

Elokuussa 2018 pelattiin kautta aikain ensimmäinen Hill Siden naisten ja seniorimiesten välinen hegemoniaottelu. Hill Coursella pelattuun kisaan osallistui 12 naista ja 13 miestä, eli lähes tasajako. Koska "yleisiä naisia" ei kisaan uskaltautunut, käytiin se sitten seniorinaisten ja seniorimiesten välillä.

Jollei suksi luista, eikä golfmailat muista, niin haastapa kaverisi kävelykisaan.
Kisailemaan siitä, ken kävelee eniten askeleita viikon mittaan.

Peuramaalla sennuilla on ollut tapana viettää ns. Suvisessiota kesä-heinäkuun vaihteessa.
Sessio on yleensä ollut 3- vaiheinen. Par 3 kentällä on haettu voittaja tasoituksellisessa lyöntipelissä. Tasoitukset ovat olleet ns. Mulligan lyöntejä, joita on annettu pelaajille händäriä myötäillen 0 – 4 kappaletta ja niitä on voinut käyttää kierroksella milloin vain.
Chippikisassa ei jekkuja ole harrastettu, kolmella pallolla peliin ja lähin niistä on kisassa mukana.

Totesimme reilut pari vuotta sitten, että senioritoimikunnan työskentely voisi olla mukavan ja leppoisan ohella myös selkeästi tavoitteellista. Siispä mitä pitäisi muuttaa? Istuimme alas, puimme ideariiheä, analysoimme omaa toimintaamme ja toimintaympäristöä ja varsin nopeasti lamppu syttyikin; me tarvitsemme oman, toimikuntakohtaisen strategian ja sille toimeenpanosuunnitelman! Nyt olemme toimineet kaksi kautta strategiassa määrittelemiemme painoalojen ohjaamina ja mielestämme se on tuonut tavoittelemaamme selkeyttä ja ryhtiä koko toimintaan.

Jalkavaivat eivät tule yksin, niiden kanssa tulee muutakin hankaluutta. Pitkä golfkierros samalla seisomalla on vähän liikaa, mutta toisaalta autoilu ei kuntoa kasvata. Kompromissina näkisin yhdistetyn auton käytön ja jaloittelun. Autolla voisi hurruutella puoli kierrosta ja toisen puolen kenttää jaloitella. 9- väyläisellä sekä klubilla poikkeavalla kentällä tämä ei liene pulma, mutta entä kun puolikas päättyy kentän taimmaiseen nurkkaan?
Logistiikkaa hieman kehittäen, tällöinkin voisi autovuoron jakaa näin:

Kokkolassa 5.7.2018 pelatussa aluetourin kisassa lähestyimme 4-viheriötä. Kokkolan Mats Nybergin lähestyminen jäi n.30 lyhyeksi ja Botnian Heikki Rinta-Marttusen meni vastaavasti pitkäksi. Herrat löivät kumpareen peittämänä toisiaan näkemättä seuraavan lyönnin yhtäaikaisesti. Katsoin Seppo Silanderin kanssa kun pallot lensivät yhtäaikaa viheriölle ja lähestyivät täsmälleen toisiaan. Olisivatkin törmänneet toisiinsa ellei tuo pahuksen lipputanko ja kuppi olisi osunut linjalle sillä seurauksella, että pallot putosivat täsmälleen yhtäaikaa kuppiin reiän vastakkaiselta puolilta.

Varsinais-Suomesta on kuulunut harmillisia uutisia kentillä liikkuvista varkaista, jotka ovat siepanneet rahapusseja yksin jääneistä bägeistä.
Ulkomaillahan tästä vaarasta on meitä varoitettu, mutta nyt tuota pitää varoa myös kotimaan kentillä.
Varkaat ovat ilmeisen liikkuvaa laatua, joten tuskin he monta kertaa samalle kentälle iskevät, vaan vaihtavat kohteensa vikkelästi toisille tiiauspaikoille.

Matti Santanen, 25.5.2019